Vesianalyysit
Pikkaralan vesi on erittäin hyvää ja puhdasta pohjavettä. Laadun tarkkailemiseksi siitä otetaan säännölliesti vesinäytteitä, jotka analysoidaan Oulun elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa tai Oulun Veden laboratoriossa. Näytteitä otetaan sekä vedenottamoilta, pumppaamolta että eri kulutuspisteistä.
Uusimpiin analyysituloksiin pääset alla olevista linkeistä.
tai www.vesi.fi ja etsimällä Pikkaralan vesiosuuskunta
Veden kovuus
Veden kovuudella tarkoitetaan yleensä veden sisältämän kalsiumin ( Ca, arkikielessä kalkki) ja magnesiumin (Mg) yhteismäärää ja sen yksikkönä on mmol/l kalsiumkarbonaatiksi laskettuna. Myös muut metallit kuten rauta ja alumiini lisäävät veteen kovuutta
Veden kovuus voidaan ilmaista useammalla eri tavalla ja mittayksiköllä. Yleisimpiä lienevät yllä mainittu kalsiumin ja magnesiumin yhteismäärä, yksikkönä mmol/l, sekä saksalainen kovuusasteikko, jonka yksikkönä on odH. (Veden kovuus on 1 °dH, kun siinä olevien magnesium- ja kalsiumionien yhteistä ainemäärää vastaava kalsiumoksidimäärä on 10 mg/l.)
Veden kovuus vaikuttaa mm. pyykinpesukoneiden pesuaineen annosteluun. Mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän pesuainetta tarvitaan, jotta vesi saadaan vaahtoamaan ja pesemään kunnolla. Vedessä oleva kalsium muodostaa saippuan kanssa kalkkisaippuaa, joka ei pese, vaan saostuu.
Pikkaralan veden kovuus on luokkaa 0,38 - 0,44 mmol/l, (2,1 - 2,5 odH), joten vesi on sangen pehmeää.
Oheinen taulukko valaisee asiaa:
Kovuus |
mmol / l |
odH |
|
Erittäin pehmeä |
0 - 0,4 |
0 - 2,5 |
|
Pehmeä |
0,4 - 1,0 |
2,5 - 6 |
|
Keskikova |
1,0 - 1,8 |
6 - 10 |
|
Kova |
1,8 - 3,8 |
10 - 21 |
|
Erittäin kova |
3,8 - |
21 - |
PIKKARALAN VESIOSUUSKUNNAN TALOUSVEDEN RISKIENHALLINTASUUNNITELMA, WSP
Yhteenveto riskinarvioinnin suorittamisesta ja sen tuloksista
Riskienhallintasuunnitelma on talousveden laatuun liittyvien riskien systemaattinen
hallintakonsepti. Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi sekä riskien hallintakeinojen ja niiden seurantamenetelmien määrittäminen, että käyttöönotto alkaa
pohjavesialueen vedenmuodostusalueelta loppuen kuluttajille toimitettavaan
talousveteen. Pikkaralan Vesiosuuskunnan riskienhallintasuunnitelma on tehty vuonna 2019. Riskien arvioinnin perusteella valvotaan harvennetusti seuraavia muuttujia. Kyseisiä muuttujia on seurattu aikaisemmin pitkällä aikavälillä, eikä niissä ole ollut havaittavissa vaihtelua pitkälläkään aikavälillä.
akryyliamidi, epikloorihydriini, vinyylikloridi,
bromaatti, trihalometaanit, torjunta-aineet, radioaktiivisuus (tritium ja viitteellinen kokonaisannos), koska ne tutkitaan Oulun Veden toimesta hapettuvuus (CODMn-O2), Uraani tutkitaan jaksottaisesti 5. vuoden välein.
Jatkuvasta valvonnasta:
alumiini, nitriitti, Pseudomonas aeruginosa, Clostridium perfringens.
Seuraavat muuttujat tutkitaan 5 vuoden välein:
-antimoni, bentseeni, Bentso(a)byreeni, boori, bormaatti vedestä, jota ei ole otsonoitu, syanidit, seleeni, 1,2 dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt, kloorifenolit ja uraani.
Riskienarviointia ja toimenpideohjelmaa päivitetään tarvittaessa, niin että se pysyy ajan tasalla.
Terveysviranomainen on hyväksynyt sekä riskienhallintasuunnitelman 2019 ja Talousveden valvontatutkimusohjleman vuosille 2020-2024.